Useimmissa kouluissa puhelinkäytännön sisältö sovitaan nopeasti. Useammin se tökkii matkalla sinne: ehdotuksen on kuljettava hallintoelimen sekä henkilöstöä, vanhempia ja oppilaita edustavien neuvostojen kautta, ja se vaatii aikaa ja valmistelua. Tämä sivu auttaa valmistelemaan keskustelun hyvin.
Aloittakaa hallintoelimen ja neuvostojen kanssa, älkää jälkeenpäin
Yleisin virhe on lähestyä näitä elimiä vasta, kun suunnitelma on valmis. Silloin se tuntuu hyväksyttäväksi tarkoitetulta muodollisuudelta, ja juuri se synnyttää vastustusta. Ottakaa ne mukaan ongelman analysointiin ennen kuin toimenpide on lyöty lukkoon. Menetätte kaksi viikkoa ja saatte elimen, joka auttaa kantamaan ehdotusta.
Seitsemän kysymystä, joita ne esittävät
- Mitä ongelmaa ratkaisemme?Kuvatkaa, mikä nyt menee pieleen, esimerkein omasta koulustanne. Viittaus kansallisiin kehityskulkuihin ei ole ongelman analyysi.
- Miksi tämä toimenpide eikä kevyempi tai tiukempi?Osoittakaa, että olette harkinneet vaihtoehtoja. Jos ehdotatte keskitietä, selittäkää, miksi ei täyskieltoa — ja päinvastoin.
- Mitä tämä edellyttää oppilailta?Olkaa täsmällisiä: milloin puhelin pannaan pois, milloin sen saa ottaa esiin ja kuka päättää.
- Mitä tämä edellyttää opettajilta?Henkilöstöllä on yleensä edustus hallintoelimessä tai henkilöstöneuvostossa. Jos toimenpide luo ylimääräistä valvontatyötä, keskustelu käydään siellä.
- Entä tietosuoja ja omistajuus?Ottaako koulu laitteet huostaansa vai pysyykö puhelin oppilaalla? Se ero ratkaisee, kuka on vastuussa vahingosta tai katoamisesta ja mitä on kirjattava.
- Mitä poikkeuksia on?Oppilaille, jotka tarvitsevat puhelintaan lääketieteellisistä syistä tai käyttävät sitä apuvälineenä. Tämä on usein kokouksen arkaluonteisin kohta.
- Miten ja milloin arvioimme sen?Ehdotus, jossa on arviointipäivä ja varavaihtoehto, saa tukea huomattavasti helpommin kuin sellainen, joka vaikuttaa lopulliselta.
Miten ehdotus jäsennetään
Pitäkää se lyhyenä. Kaksi–kolme sivua riittää, tässä järjestyksessä:
- Tausta — mitä näemme käytännössä, konkreettisin esimerkein.
- Tavoite — mitä haluamme saavuttaa, havaittavin termein.
- Ehdotus — toimenpide, lyhyesti ja täsmällisesti.
- Harkinta — mitä vaihtoehtoja tarkasteltiin ja miksi tämä valinta.
- Seuraukset — oppilaille, opettajille, vanhemmille ja organisaatiolle.
- Poikkeukset — miten niitä pyydetään ja kuka arvioi ne.
- Käyttöönotto — milloin, millä tahdilla ja kuka tekee mitä.
- Arviointi — milloin, mistä ja mitä tapahtuu, jos se ei toimi.
Vastaväitteet, jotka nousevat usein esiin
”Tämä on pelkkä symbolinen ele”
Ottakaa kysymys vakavasti sen väistämisen sijaan. Sitokaa toimenpide johonkin havaittavaan: kuinka usein opettajan on puhuttava oppilaille puhelimista oppitunnilla, ja mitatkaa se uudelleen arvioinnissa. Ilman mittauspistettä vastaväite on oikeutettu.
”Meidän pitää valvoa tätä, eikä ole aikaa”
Tämä tulee henkilöstöltä ja on painavin vastaväite. Kuvatkaa tarkasti, kuka tekee mitä, kun sääntöä rikotaan. Jos vastaus on ”aineenopettaja joka oppitunnilla”, heillä on pointti.
”Vanhemmat haluavat tavoittaa lapsensa”
Kuvatkaa, miten vanhemmat ottavat yhteyttä hätätilanteessa ja miten koulu tavoittaa oppilaan. Ratkaisussa, jossa puhelin pysyy fyysisesti oppilaalla, se on helpompi selittää kuin keskitetyssä keräämisessä.
”Entä oppilaat, jotka tarvitsevat puhelintaan lääketieteellisistä syistä?”
Järjestäkää tämä ennen käyttöönottoa ja kirjallisesti. Kuvatkaa, kuka arvioi poikkeuksen ja ketä siitä informoidaan. Etukäteen sovittu poikkeus ei aiheuta keskustelua luokkahuoneessa.
”Miksi kysytte vasta nyt?”
Tähän ei ole hyvää vastausta muuta kuin sen ehkäiseminen. Katso ensimmäinen kappale.
Realistinen aikataulu
- Viikot 1–2Kartoittakaa ongelma henkilöstönne kanssa; kertokaa epävirallisesti hallintoelimelle ja neuvostoille, että ehdotus on tulossa.
- Viikot 3–4Kirjoittakaa ehdotus, laatikaa poikkeusjärjestelyt, punnitkaa vaihtoehdot.
- Viikko 5Jättäkää ehdotus hyvissä ajoin ennen kokousta, jotta jäsenet ehtivät lukea sen.
- Viikot 6–7Kokous, mahdolliset muutokset, päätös.
- Viikot 8–9Tiedotus vanhemmille ja oppilaille, vähintään kaksi viikkoa ennen aloituspäivää.
- Viikko 10Käyttöönotto luontevana ajankohtana: lukukauden tai lukuvuoden alussa.
Suunnitelkaa taaksepäin haluamastanne aloituspäivästä. Jos haluatte aloittaa uuden lukuvuoden alussa, aloittakaa keväällä — ei kesälomalla.
Usein kysytyt kysymykset
Onko hallintoelimen tai neuvoston hyväksyttävä linjaus vai vain annettava lausunto?
Se riippuu maastanne, koulumuodostanne, perussäännöistänne tai määräyksistänne ja ehdotuksen sanamuodosta. Muutosta järjestyssääntöihin kohdellaan yleensä eri tavoin kuin operatiivista järjestelyä olemassa olevan linjauksen puitteissa. Tarkistakaa tämä oman hallintoelimenne tai ylläpitäjänne kanssa ennen aloitusta.
Pitääkö oppilaat ottaa mukaan?
Monissa kouluissa, erityisesti toisen asteen kouluissa, oppilailla on muodollinen ääni oppilaskunnan tai oppilasedustajien kautta. Sen lisäksi on hyödyllistä puhua etukäteen luokan tai oppilaskunnan kanssa. Oppilaiden vastustus on epäonnistumisen tärkein tekijä, ja se voidaan suurelta osin ehkäistä selittämällä.
Voimmeko kokeilla pilottia ensin ilman muodollista reittiä?
Joskus, riippuen sen laajuudesta ja siitä, vaikuttaako se olemassa olevaan linjaukseen. Tämä on juuri sellainen kysymys, joka kannattaa nostaa esiin etukäteen sen sijaan, että asia joutuu korjaamaan jälkikäteen.
Onko teillä esimerkkiehdotusta?
Yllä oleva rakenne on runko. Käyttöönotto-opas työstää käyttöönoton pidemmälle, mukaan lukien henkilöstökokouksen ja vanhemmille tarkoitetun kirjeen.